Pääkirjoitukset
23.12.2021 18:00 ・ Päivitetty: 23.12.2021 18:08
Suomessa enemmistöhallituksia on saatu kasaan 2000-luvulla liki kaikin kuviteltavissa olevin tavoin – vain yksi vaihtoehto on tukossa
Kymmenisen vuotta sitten niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin elettiin oikeistokomennossa. Angela Merkelin valtakausi alkoi vuonna 2005, Fredrik Reinfeldtin 2006 ja Jyrki Kataisen 2011. Saksassa alkoi kaksi viikkoa sitten Olaf Scholzin ja SPD:n aika. Kuten Saksaa aiemmin ja Suomea nyt, myös Ruotsia johtaa nainen. Sosialidemokraatti Magdalena Andersson on Ruotsin ensimmäinen naispääministeri.
Saksan syksyisten liittopäivävaalien jälkeen hallitusneuvotteluista povattiin laajalti vaikeita. Yleisesti ennustettiin, että hallituksen muodostaminen vie kuukausia, kenties pidempäänkin. Moni yllättyi, kun sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien liitosta kerrottiin pikaisesti. Syntyi kuva pragmaattisuudesta, jossa mentiin asiat edellä kiilusilmäisyydestä tinkien.
Ruotsissa taas hallitusta synnytettiin kriisin kautta, kun sikäläinen ympäristöpuolue lähti hallituksesta valtiopäivien hyväksyttyä opposition budjetin. Uudelleen valittu Andersson johtaa nyt pelkästään sosialidemokraateista koostuvaa yhden puolueen vähemmistöhallitusta.
SAKSA JA RUOTSI ovat monin tavoin Suomen verrokkimaita, mutta myös osoituksia siitä, että meidänkin kaltaisissa maissa poliittinen tilanne voi vaatia soveltavia toimia hallitustasolla. Pragmaattisuuttakin on monenlaista. Mitäpä muutakaan vähemmistöhallitus on? Niistä Suomessakin löytyy kokemusta, joskin Kekkosen ajalta viimeksi 1970-luvun lopulta. Ei mitään arkipäivää siis.
Suomessa enemmistöhallituksia on saatu kasaan 2000-luvulla liki kaikin kuviteltavissa olevin tavoin. Vuosituhannen alussa SDP johti hallitusta kokoomuksen kanssa, ja kymmenen vuotta myöhemmin asetelma oli toisin päin. Sama on toistunut keskustan kanssa. Keskustaoikeistokin on löytänyt toisensa, mutta nyt keskusta on hallituksessa vasemmistopuolueiden kanssa. Vain SDP:n ja perussuomalaisten yhteys on tukossa.
Kun SDP on hallituksessa, suurehko kumppani on siis väistämättä joko kokoomus tai keskusta, kuten nyt. Vaihtoehtojen edut ja haitat ovat pitkälti tiedossa jo etukäteen, henkilöistä riippumatta, vaikka nimet korostuvat pintajulkisuudessa. Lähikokemukset puolueista tietenkin merkitsevät ja vaikuttavat. Vuoden lopuksi kysyimme SDP:n piirijohtajien ajatuksia nykyisen hallituksen onnistumisista ja vaihtoehdoista. Mikä jälki nykyhallituksesta jää ja mitä on luvassa tulevaisuudessa?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.