Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

D-analyysit

Vihreiden johtajasta Annalena Baerbockista leivotaan Saksalle liittokansleria – tällainen entinen maajoukkuetason trampoliinivoimistelija on

Lehtikuva
Kolumnit

Pertti Rönkkö

Kirjoittaja on Saksassa asuva vapaa toimittaja.

Vaikka kansa ei valitse Saksassa liittokansleria vaan liittopäivät, niin vaalikampanjaa käydään silti kanslerikandidaattien ympärillä. Heidän tehtävänään on houkutella puolueelleen niin paljon ääniä, että myös kansleriudelle syntyvät edellytykset.

Pertti Rönkkö

Kyselyjen perusteella näyttää todennäköiseltä, että syyskuussa pidettävissä liittopäivävaaleissa valittava parlamentti valitsee kansleriksi joko kristillisdemokraattisen unionin ehdokkaan Armin Laschetin tai vihreiden puheenjohtajan Annalena Baerbockin.

Vihreiden kannatus on esimerkiksi tuoreimmassa Kantar/Emnid-tutkimuslaitoksen kyselyssä 28 ja kristillisdemokraattisen unionin 27 prosenttia. Demareita kannattaa 13, vaihtoehtopuolue AfD:tä 10, liberaalipuolue FDP:tä 9 ja vasemmistopuolue Linkeä 7 prosenttia vastanneista.

Saksan tulevassa hallituksessa istuisivat näillä lukemilla todennäköisesti vihreät ja kristillisdemokraatit. Jos enemmistön saamiseksi tarvittaisiin muutama paikka lisää, niin kimppaan saatettaisiin ottaa liberaalit.

Nykyisillä kannatusluvuilla mahdollisuuksien rajoilla olisi myös vihreän liittokanslerin johdolla muodostettava vihreiden, demarien ja vasemmistopuolueen viherpunapuna hallitus.

POTSDAMISSA asuva Annalena Baerbock on kansalaisten ja mikä menestyksen kannalta olennaisinta myös median lemmikki. Jos saksalaiset saisivat valita liittokanslerinsa suoralla vaalilla, niin noin joka kolmas antaisi Insa-tutkimuslaitoksen mukaan äänensä Baerbockilla.

Kaukana perässä seuraisivat sympaattisena ja pätevänä mutta värittömänä pidetty demarien Olaf Scholz ja kristillisdemokraattien mediassa ”lepsuksi“ luonnehdittu Laschet.

Sama järjestys toistuu Wirtschaftswoche-lehden 1500 talouselämän päättäjälle teettämässä kyselyssä. Talouspomoista 26 prosenttia haluaisi kansleriksi Baerbockin, 16 prosenttia listan ulkopuolelta liberaalipuolue FDP:n puheenjohtajan Cristian Lindnerin, 14 prosenttia Laschetin ja 10 prosenttia Scholzin.

Vaikka vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen rakentuvalle vihreälle politikalle ja autoteollisuuden intresseille ei voisi kuvitella löytyvän äkikseltään montakaan yhteistä nimittäjää, niin silti myös autonvalmistajien joukosta kuuluu Baerbockille myönteisiä äänenpainoja, onhan sähköautoissa on myös saksalaisen autoteollisuuden tulevaisuus.

Hänen mielestään maailman johtaviin teollisuusmaihin kuuluvaa Saksaa tulisi hallita sellaisten ihmisten, jotka oikeasti osaavat eivätkä vain halua.

Baerbockista saksalaiset saisivat itselleen Hampurissa ja Lontoossa valtio-oppia, julkisoikeutta ja kansanoikeutta opiskelleen sekä toimistohoitajana ja toimittajana työskennelleen kahden pienen lapsen äidin.

Aina viimeistellyn tyylikkäänä esiintyvä, sulavapuheinen ja suorista kommenteistaan otsikoihin nouseva, evankeliseen kirkkoon kuuluva 40-vuotias Baerbock tunnetaan menneisyydestä myös taitavana maajoukkuetason trampoliinivoimistelijana.

Liittopäivillä hänet on nähty usein rupattelemassa tuttavallisesti istuntosalin takapenkillä liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Kemioiden kerrotaan sopivan yhteen.

Kristillisdemokraattisen unionin ehdokkaalla, CDU:n puheenjohtajalla ja Nordrhein-Westfalenin osavaltion katolisella pääministerillä, ministerillä ja entisellä kirkollisen lehden päätoimittajalla Lachetilla, 60, sukujuuret yltävät sukutaulun mukaan aina Kaarle Suureen asti.

Piikikäs ja repivä kamppailu kanslerikandidaatin paikasta Baijerin pääministerin ja kristillissosiaalisen unionin CSU:n puheenjohtajan Markus Söderin kanssa jätti myös Laschetista ikävän jälkimaun.

Pahinta lienee, että karnevaali-istuntojen hauskana kokkapuheiden pitäjänä ja naurattajana tunnetulta Lascetilta puuttuu poliittista uskottavuutta. Linjaltaan hän on Merkel 2.0.

KUN tiedotusvälineet kertoivat hänen nimittämisestään CDU:n ja CSU:n yhteiseksi kanslerikandidaatiksi pitkän väännön jälkeen odotettuakin huonommalla tuloksella, niin kristillisdemokraattien suosio romahti välittömästi useilla prosenttiyksiköillä.

Hyvin ei mene Saksassa demareillakaan. Puolueen jatkuvasti alentunut kannatus syö mahdollisuudet kisan kokeneimmalta liittokanslerikandidaatilta, entiseltä Hampurin ykköspormestarilta ja nykyiseltä valtiovarainministeriltä Olaf Scholzilta. Hänen mielestään maailman johtaviin teollisuusmaihin kuuluvaa Saksaa tulisi hallita sellaisten ihmisten, jotka oikeasti osaavat eivätkä vain halua.

Edellinen liittokansleri ja Saksaa itse vihreiden kanssa vuosia hallinnut Gerhard Schöder (sd.) ei luota nykyvihreisiin. Hän sanoo Focus-lehdessä, että on vaalikampanjassa on tärkeä tuoda esille, ettei vihreillä ole henkilöidensä ja ohjelmansa perusteella kykyä johtaa Saksan kaltaista teollisuusmaata.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE