Juusti sanoo uskovansa, että ministeriön selvitys siitä, onko Lindberg rikkonut karenssisopimustaan, valmistuu jo ensi viikon aikana.

STT kertoi torstaina, että Lindberg konsultoi yhdysvaltalaista Lockheed Martinia Suomen hävittäjähankkeessa. Yritys on yksi viidestä hävittäjävalmistajasta, jotka ovat mukana tarjouskilvassa Suomen nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamiseksi.

Viime elokuun alusta reserviin siirtynyt Lindberg tarjoaa palveluita Suomalainen kenraalikonsultointi -yrityksensä kautta.

Karenssisopimusta rikkova entinen viranhaltija voisi joutua maksamaan takaisin saamansa korvaukset kaksinkertaisena.

– Tarkastetaan lähinnä, onko hän toiminut karenssisopimuksen henkeä vastaan. Sanktiosta on vaikea sanoa tässä vaiheessa, Juusti sanoo.

Valtio on voinut laatia virkamiesten kanssa karenssisopimuksia vuoden 2017 alusta lähtien.

Sopimus voi estää viranhaltijaa siirtymästä toisen työnantajan palvelukseen tai aloittamasta omaa liiketoimintaa.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Juha Sarkio sanoo, että tarkoituksena on rajoittaa valtion tehtävissä laaditun tiedon hyödyntämistä muissa tehtävissä. Kukin viranomainen harkitsee itsenäisesti ennen nimitysten tekemistä, onko karenssille tarvetta.

Toisiin työtehtäviin siirtymistä rajaava karenssiaika kestää enintään kuusi kuukautta virkasuhteen päättymisestä. Tämän ajan virkamiehen tulee ilmoittaa mahdollisesta uudesta työtehtävästä valtiolle, käytännössä usein jollekin ministeriölle.

Sopimukseen sisältyy maininta korvauksesta, jonka valtio maksaa, jos se estää uuden työn vastaanottamisen. Automaattisesti virkasuhteen päättymisen jälkeen korvauksia ei kuitenkaan makseta.

– Valtio maksaa vain, jos henkilö on menossa toiseen tehtävään, ja valtio kieltää sen karenssisopimuksen perusteella, Sarkio sanoo.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti kertoo, että Lindberg tai kukaan mukaan puolustushallinnossa ei ole saanut karenssisopimuksesta “euroakaan tai senttiäkään”.

– Meillä on tehty karenssisopimuksia aika paljon, ja kukaan ei ole saanut mitään korvausta, hän sanoo.

Runsaan kolmen vuoden aikana tehtyjen karenssisopimusten määrä on kivunnut noin sadan kappaleen luokkaan, valtiovarainministeriön Juha Sarkio arvioi. Ahkerimmin karenssisopimuksia on laadittu poliittisille erityisavustajille ja valtiosihteereille sekä kenraaleille ja Puolustusvoimien muille avainhenkilöille.

– Valtioneuvoston kanslialla on eniten sopimuksia, koska kaikki poliittiset esikunnat ovat heidän nimittämiään, valtionhallinnon kehittämisosaston päällikkönä toimiva Sarkio sanoo.

– Puolustushallinnossa niitä on paljon johtuen hallinnonalan luonteesta. Sisäministeriössä on jonkin verran, samoin esimerkiksi Rahoitusvakausvirastossa, jossa on finanssiala hyvin lähellä.

Sarkion tiedossa ei ole, onko sopimuksia aiemmin rikottu tai kuinka paljon valtio on maksanut korvauksia.

Valtiovarainministeriö tai mikään muukaan taho ei keskitetysti kerää ajantasaista tietoa karenssisopimusten käytöstä.
Lindbergin tapauksen myötä on syntynyt keskustelu karenssiajan sopivasta kestosta. Sarkio kertoo, että maksimikestoksi ehdotettiin alun perin kokonaista vuotta, mutta eduskunnan hallintovaliokunta lyhensi maksimikeston puoleen vuoteen. Pohjana ministeriö käytti yksityisen sektorin kilpailukieltosäädäntöä ja muiden maiden malleja.

– Rajoitusajan lyhyys on ollut ihan tiedossa, Sarkio sanoo.

Sipilän (kesk.) hallituksen loppuvaiheessa ministeriö laati esitysluonnoksen maksimiajan pidentämisestä vuoteen, mutta ehdotus ei Sarkion mukaan saanut “poliittista myötätuulta”.

Ministereistä karenssiasian kommentointi kuuluu kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) vastuulle. Hän sanoi myöhään perjantaina Demokraatille, että valtionhallinnon karensseja on tarpeellista katsoa läpi.

Paatero kertoo STT:lle, että tarkastelu alkaa jo ensi viikolla. Hänen mukaansa on kuitenkin liian varhaista arvioida, milloin asian selvittäminen valmistuu. Työssä on tarkoitus käyttää apuna lainsäädännön valmistelussa alun perin laadittuja pohjatietoja.

– Nyt käytännön kokemuksen pohjalta pitää arvioida, onko lakia tarvetta muuttaa ja miltä osalta.

Lindbergin tapausta Paatero pitää vakavana, koska kyse on siirtymästä saman alan sisällä. Ministeri totesi Demokraatille, että karenssin pidentämistä voisi harkita ala- tai tehtäväkohtaisesti puolella vuodella.

– Ainahan arvio tehdään sen mukaan, minkälaisesta työtehtävästä lähtee ja millaiseen työtehtävään on menossa. Mihinkään automaatioon ei missään tapauksessa kannata mennä.

Paatero kuului viime vaalikaudella eduskunnan hallintovaliokuntaan. Hänen mukaansa oli useita syitä, että karenssiaika lyheni valiokunnassa vuodesta puoleen vuoteen. Erääksi syyksi hän nostaa huolen karenssisopimukseen sisältyvän korvauksen venymisestä. Lisäksi hän nostaa esille poliittiset jakolinjat.

– Olin itse silloin opposition puolella. Eihän muutosta olisi tehty ilman silloisten hallituspuolueiden päätöstä.