Politiikan toimittajat ry vieraili paikalla. Alkuun palattiin lyhyesti keskustan puheenjohtajan vaihdokseen, jossa Annika Saarikko valittiin Katri Kulmunin tilalle.

– Se oli kansanvaltaa ja sillä siisti – erikoisten tapahtumien jälkeen totta kai, mitä tapahtuikaan Kulmunin osalta, mutta niin se meni, Kääriäinen jatkaa asiasta.

Uudella puheenjohtajalla Saarikolla hän toteaa olevan aktiivinen ote ennen muuta julkisuudessa. Saarikolla on Kääriäisen mukaan myös hyvä julkikuva, joka on tärkeää nykyisessä politiikan tekemisen oloissa, ja Saarikko ymmärtää median toimintalogiikan.

Kuntavaaleissa kaikki kaikessa on ehdokasasettelu. Listat on saatava täyteen. Jos ehdokashankinta onnistuu ja hallituspolitiikassa on demareiden rinnalla näkyvyyttä, keskustan vanha isäntä näkee noin 15 prosentin kannatuksen saavuttamisen mahdolliseksi.

Kääriäinen katsoo, että kannatuspotentiaalia on ennen muuta katsomoon siirtyneissä keskustalaisissa.

Korona-ajan arjestaan Kääriäinen sanoo, että omissa oloissa ollaan.

– Se varovaisuus on kyllä todella viisautta. Ei se ole kokonaan vienyt pois tapaamista. Minäkin olen tavannut ihmisiä. Lähdetty siitä, että viisi metriä on väliä. Nyttemmin on myös maskit, Kääriäinen sanoo maski tiukasti kasvoillaan.

Kesällä ja syksyllä hän kertoo tehneensä metsätöitä. Nyt kun on pimeää, tämän on paljolti korvannut kirjojen luku. Menossa on Tapio Bergholmin Mauno Koivistoa käsittelevä Kiihkeä Koivisto (Otava).

Kääriäinen toivoo, että keskusta kaivaisi omintakeisuuttaan entistä terävemmin esille.

– Jos ollaan niin kuin muut, ei sitä äänestetä. Ei seurailijaa eikä jäljittelijää äänestetä, hän sanoo.
Kääriäiselle omintakeisuus tarkoittaa ennen muuta vahvaa alueellista kehittämistä, johon kytkeytyy muita asioita kuten bio- ja kiertotalouden tulevaisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus sekä suurin piirtein tasa-arvoinen mahdollisuus eli elää, asu, tehdä työtä ja yrittää eri puolilla Suomea.

– Kun voidaan järkevällä aluepolitiikalla, ei rahan syytämisellä, hillitä väestömuuttopaineita, se helpottaa Helsingissäkin asioiden hoitamista, Kääriäinen sanoo ja mainitsee noina helpotuksina muun muassa asuntokysymyksen ratkaisemisen ja palveluiden saatavuuden turvaamisen pääkaupunkiseudulla.

– Se on enemmän kuin 50 % keskustan politiikan ytimestä tämä alueellisen kehityksen painottaminen, Kääriäinen summaa

Hän painottaa, että alueellisia asioita ei pidä hoitaa vastakkainasettelun vaan kumppanuuden hengessä.

Timo Soini (sin.) on puhunut politiikan kentällä olevasta kraatterin kokoisesta aukosta uudelle SMP:n kaltaiselle puolueelle.

Kääriäinen sanoo, että Timo on taitava härnäämään.

– Tuskin hän lähtee itse perustamaan mitään uutta puoluetta. Mutta hän on hyvä näkijä. Timo Soinin psykologista silmää on syytä kyllä arvostaa, sitä miten hän hahmottaa poliittisen kentän ja pohjavirrat täällä kansan keskuudessa.

– Jos keskusta on todella omintakeinen liike, niin se täyttää sitä kraatteria kyllä, Kääriäinen sanoo.

Seppo Kääriäinen sanoo ymmärtäneensä Saarikon viimeaikaisista puheista, että tämä on omaksumassa vahvan aluepoliittisen ajattelun.

– Hän kyllä ymmärtää, että tämä on se iso asia.

Puheenjohtajaksi valittu Saarikko on ollut hyvin selkeästi hallitusyhteistyön kannalla.

Kun keskusta on päättänyt 2019 mennä hallitusyhteistyöhön, silloin hallituksessa Kääriäisen mukaan myös ollaan eikä lähdetä niin vain pois.

– Pitää olla tiukasti hallituspolitiikkaa toteuttamassa ja hyödyntää se hallitusohjelma, joka on yhdessä laadittu. Sellainen pikkutaktinen ajattelu, että hypätään pois, että saataisiin kannatusta, ei ole mistään kotoisin. Ei se tuota mitään tulosta muuta kuin tulee naurunalaiseksi, Kääriäinen sanoo.

Hallitukseen menoa Kääriäinen kuvaa kovaksi, enemmän kuin periaatteelliseksi päätökseksi.

– Se on ihan sama, mitä me silloin ajattelimme. Se on taaksejäänyttä elämää, se on historiaa. Se on ollut ja mennyt. Ei kannata enää palata siihen, hän paaluttaa.

Kääriäinen näkee keskustan onnistuvan hallituspolitiikassa nimenomaan silloin, jos se pystyy sopimaan tiukasti demareiden kanssa yhteisistä tavoitteista ja ratkaisuista. Näille on sitten hankittava kolmen muun hallitusryhmän tuki.

– Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon. Mutta näin ajattelen. Keskustan ja demareitten pitää sopia. Luulenpa, että siinä on nyt semmoinen meininki vähän meneilläänkin. Taitaa olla niin, että Marin-Saarikko-akseli on luja. Taitaa olla niin.

Politiikasta on yhä enemmän liikkuvien äänestäjien varassa.

– Se koskettaa meitä erittäin raskaalla tavalla. Keskustaa vakiintuneesti äänestäviä saattaa jolla jokin sellainen 8 prosenttiyksikköä tällä hetkellä, tapahtui mitä tahansa. Loppu on sitten sitä liikkuvaa. Liikkuvien kiinniottaminen on vaikea laji, Seppo Kääriäinen sanoo.

Hän ei kuitenkaan ajattele, etteikö 20 prosentin kannatuksen saavuttaminen tulevaisuudessa olisi vielä keskustallekin mahdollista.

– Mutta ajattelen pitkällä jänteelllä, että keskustankaan ei kannata lähteä hakemaan hetkittäisiä pistevoittoja tai odottaa että saadaan lottovoittoa. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Se pätee politiikassa erittäin pätevästi vähän jokaiseen puolueeseen. Kannattaa mieluummin yrittää hakea vähän kestävämpää kannatuksen nousua.

Hän lisää myös, ettei keskustaväkeäkään pidä harhauttaa ajattelemaan, että kannatus tulee yhdellä loikalla.

– Ei se tule yhdellä loikalla. Mieluummin varovasti askel kerrallaan kohti hyvää päämäärää.

Kääriäisen mukaan jakautuneella poliittisella kentällä jo 15 prosentin kannatuksellakin vaikutetaan merkittävästi yhteiskunnan suuntaan, jos puolueella on yhteistyökykyä.

Seppo Kääriäinen vastaa Kirman pirtissään myös kysymykseen, vieläkö Juha Sipilän perintö herättää ristiriitoja keskustan sisällä.

– Sipilähän on ollut hyvin vähän esillä omastakin aloitteestaan. Ei esiinny julkisuudessa juurikaan, tahtoo vetäytyä. Taitaa olla vetäytymässä politiikasta kokonaan…Minulla on vähän sellainen kuva, Kääriäinen fundeeraa.

– Hänellä on myös kannattajia, vaikka häntä julkisuudessakin moukaroidaan vieläkin. Kyllä hänellä on myös voimakkaitakin tukijoita keskustan piirissä.

Sellaista ajatusta Kääriäinen ei näe, että keskusta olisi nyt siirtynyt liikaa vasemmalle. Näin näyttää viime talvena keskustasta eronneen vaikuttajan Mikko Alkion mukaan tapahtuneen.

– Ei se pidä paikkaansa, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan keskustan harteilla on Marinin hallituksessa pitää yrittäjyyskysymyksistä huolta.

– Yrittäjyyyskenttä laajasti ymmärrettynä on keskustan reviirillä ja hartioillamme suuressa määrin tässä hallitusyhteistyössä vähättelemättä muiden roolia. Siinä näkyy tämä Sipilän perintö, että meidän väestämme iso osa toivoo, että tämä pidettäisiin vahvasti tässä hallitusyhteistyössä esillä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) Kääriäinen toteaa vaikuttavan vahvalta pääministeriltä esiintymistaitoa myöten.

– Kylläkin on niin, että koettelemusten ajat varmastikin ovat edessäpäin. Mutta kyllä alku on ollut mielestäni vakuuttava.

– Jos ja kun kuitenkin toivottavasti siirrytään koronan jälkeiseen aikaan, jolloin täytyy ottaa talouden perin vaikeat asiat vahvasti esille, silloin tietysti ruvetaan koettelemaan kaikkia puolueita ja hallituksenkin toimintakykyä. Siinä pääministerin rooli on keskeinen.