– Silloin meillä on vaikuttavuutta, hän korosti tiistaina toimittajatapaamisessa.

EU-komissio antaa huomenna ehdotuksensa laajasta ilmastolainsäädäntöpaketista. Siihen liittyy myös unionin metsästrategia, josta on käyty polemiikkia Suomessa.

Tuppuraisen mukaan valtioneuvostolla on ollut yhteinen kanta EU:n metsästrategiasta jo hallituksen alkutaipaleesta lähtien. Linjaus on kuvattu myös EU-selonteossa. Selonteko huomioi metsien merkityksen sekä Suomen taloudelle ja työllisyydelle että ilmastonmuutoksen hillinnälle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi viime viikolla, että SDP ja keskusta olisivat EU-tasolla esittäneet metsäpolitiikasta tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

Hän korosti, että Suomen linja on kirkas: varsinainen metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

– Sitä ei pidä luovuttaa ilmastopolitiikankaan yhteydessä ja metsästrategian varjolla komissiolle, joka sille ei EU:n perussopimusten perusteella kuulu.

Tuppuraisen mukaan Suomi tunnustaa sen, että komissiolla on toimivaltaa esimerkiksi luontokadon torjumisessa ja sinänsä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, ja niillä toimilla on vaikutusta myös metsien käyttöön.

– Mutta tähän me haluamme vetää viivan: varsinainen metsäpolitiikka, metsänhoitoon liittyvät kysymykset kuten metsänkasvatusmenetelmät, hakkuumenetelmät tai hakkuurajat ovat kansallista politiikkaa.

Komissiolta on odotettavissa huomenna on yhdeksän asetusehdotusta ja niiden yhteydessä komission metsästrategia. Tiistaina on tulossa komission niin sanottu omien varojen ehdotus, johon kuuluu muun muassa digivero ja monivuotisen rahoituskehyksen avaaminen.

– Suomen kannalta on olennaista, että omilla varoilla maksetaan pois yhteistä elpymisrahaston velkaa.

Kolme pakettiin kuuluvaa ehdotusta on tarkoitus antaa myöhemmin syksyllä.

Tytti Tuppurainen totesi kuitenkin odottavansa myönteisellä mielellä komission huomisia ehdotuksia, vaikka ennakkotietojen mukaan niihin näyttäisi sisältyvän Suomen kannalta hankalia kysymyksiä. Hän huomautti, että Suomi on ilmastopolitiikassaan yksi EU:n kunnianhimoisimpia maita.

– Suomi tukee tavoitteita hiilineutraalisuudesta ja päästövähennyksistä. Siksi on korkea aika, että komissio tekee ehdotukset tavoista, joilla ne saavutetaan.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja koko EU vuonna 2050. Tuppuraisen mukaan on tärkeää pitää keinot realistisina, mutta myös taloudellisesti kestävinä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisina.

– Tämä vaatii todella paljon yhteensovittamista ja kykyä löytää tasapaino.

Suomen erityiskysymykset liittyvät muun muassa yhteisten hiilinielujen asettamiseen ja biomassan kestävyyskriteereihin. Tuppuraisen mukaan Suomi toimii asiakohtaisesti niiden maiden kanssa, joiden kanssa on löydettävissä yhteiset sävelet.

– Metsäpolitiikassa Ruotsi on meille läheinen kumppani ja Itävalta on myös samanmielinen maa. Ja viimeksi Ranska on osoittanut vahvasti ymmärtävänsä Suomen ja muiden metsäisten maiden näkemyksiä.

Hänen mukaansa laajat neuvottelut ovat käynnistymässä jäsenmaiden neuvostossa ja ne kestänevät vähintään vuoden tai pari.