– Suomi ei hyväksy muutoksia raideleveyteen, ja uskon että näkemyksiämme kuunnellaan jatkovalmistelun aikana, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on sanonut.

Helsingin Sanomien mukaan Suomella ja muilla EU-mailla on mahdollisuus jättäytyä raideleveyksien yhtenäistämisestä pois, jos se ei ole taloudellisesti järkevää. Näin sanoo EU:n liikennekomissaarin avustaja Pablo Fabregas Martinez.

Kun eurooppalainen raideleveys on 1­ 435 millimetriä, Suomessa se on 1 ­524 millimetriä, mikä on likipitäen sama kuin Venäjällä ja mahdollistaa liikenteen itäsuuntaan.

– Komission ehdotuksen taustalla on Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset markkinoihin, erityisesti ruokahuoltoon. Toimivat sisämarkkinat ja liikenneyhteyksien merkitys korostuu erityisesti nykytilanteessa”, Wood sanoo tiedotteessa.

Pitkällä aikavälillä komission ehdotus on Woodin mukaan hyvin merkityksellinen Suomen kannalta, sillä Suomen logistinen sijainti muuttui Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän ilmatilan sulkeminen, pakotteet, meriliikenteen kroonistunut konttipula ja kohonneet energianhinnat vaikuttavat kuljetuskustannusten lisäksi suomalaisen logistiikan toiminta- ja huoltovarmuuteen.

– Suomen logistinen sijainti idän ja lännen solmukohtana on muuttumassa päätepisteeksi Euroopan pohjoisella reunalla. Suomen osalta turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii vahvempaa kytkentää etelään ja länteen myös sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Rahoituksen näkökulmasta ehdotus toisi mukanaan suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta Suomessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, Wood sanoo.

Turvallisuuspoliittinen näkökulma, jonka Keskuskauppakamari ottaa esiin, on näkynyt vähemmän raideleveyskeskustelussa. Demokraatti kysyi myös Puolustusvoimista sen kantaa komission ehdotukseen muuttaa raideleveyttä.

Puolustusvoimien viestinnän kautta sähköpostitse saatu vastaus on lyhyt eikä kerro kovin paljon:

“Puolustusvoimat hankkii rautatiekuljetuksia palveluntarjoajilta. Raideleveydellä ei ole tunnistettu merkitystä puolustusvoimien rautatiekuljetuksissa. Rautateiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Väylävirasto. Puolustusvoimille on tärkeää, että Suomen rautatieliikenne toimii sekä infran että palveluntarjoajien näkökulmasta.”

Demokraatin tavoittama pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri esittää myös oman arvionsa maanpuolustuksellisesta ja varautumisen näkökulmasta siitä, että Suomella on nimenomaan agressiivisesti tällä hetkellä Ukrainassa sotivan Venäjän suuntaan sama raideleveys.

– En ole Puolustusvoimissa töissä, joten en ota siihen kantaa. Mutta kyllähän se (eri raideleveys) puolustussuunnittelussa olisi yksi pieni lisäetu, että vastapuoli ei voisi käyttää raideverkkoa ilman mittavia muutostöitä.

Toveri kuitenkin toppuuttelee, ettei kyseessä ole mikään kynnyskysymys, koska raideverkko idästä ei ole kovin kiinteä.

– Tähän on varauduttu niin kuin kaikessa muussakin puolustussuunnittelussa varaudutaan, Toveri toteaa.

Venäjän armeijan huolto on perustunut pitkälti rautateihin, joten sodankäynnissä siitä olisi etua niissä maissa, joilla on sama raideleveys.

Pekka Toverin mukaan raideleveyden muuttaminen on kuitenkin ennen kaikkea kansallisen infran kysymys sekä kustannuskysymys. Tähän verrattuna raideleveyden muuttaminen olisi hänen mukaansa rikka rokassa Suomen puolustuksen kannalta.

– Sehän olisi valtava projekti ruveta muuttamaan koko raideverkkoa ja kaikkea kalustoa. Tietenkin sitä varmaan kannattaisi ruveta pikku hiljaa tekemään jollain aikataululla, mutta ei se välttämättä mikään keskeinen ongelma ole.