On jopa kysytty, voiko kyseessä olla palkkakartelli. Asiasta uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan HUS kiistää kartellin.

Toimialajohtaja Jukka Louhija oli aiemmin sanonut HS:lle, että valtakunnallinen palkkasopiminen estää palkoilla kilpailun. Tämä herätti kummastusta, sillä ihmeteltiin, viittaako Louhija työehtosopimuksiin.

Tämän jälkeen sairaanhoitopiireistä ovat olleet äänessä muut ja ainakin Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyssä katsotaan nyt, että soppa on sakeentunut entisestään.

– Kyllähän tämä homma haiskahtaa niin pahasti, että kyllä meillä on laitettu tänään aamusta Tehyssä rattaat pyörimään. Homma pengotaan perusteellisesti, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo Demokraatille.

Tässä vaiheessa hän ei vielä erittele Tehyn toimia.

– Sen enempää en tässä kohtaa halua avata, mutta kyllä Tehy aina toimii tehokkaasti jäsentensä edun mukaisesti.

Alkujaan Louhijan kommentit eivät vielä täysin herättäneet Rytköstä.

– Kun luin asiasta, ajattelin, että onko hän todella niin tietämätön siitä, että työehtosopimushan on vain perälauta eikä (palkan) ylärajaa.

Tämän jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Matti Bergendahl kommentoi Helsingin Sanomille, että palkkoihin liittyvät kysymykset tulee ratkaista yhdessä eri sote-toimijoiden kanssa, jotta kilpailu henkilöstöresursseista ei muuttuisi taloudellisesti kestämättömäksi.

Hän myös kiisti palkkakartellin ja sanoi, että HUS ei ole mukana tai tietoinen mistään palkkakartellista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtaja Petri Virolainen puolestaan sanoi, että sairaanhoitopiireillä ei ole varsinaista sopimusta vaan ennemmin yhteinen tahtotila.

– Ainahan meillä on eroavaisuuksia, että jotkut maksavat parempaa palkkaa kuin toiset, mutta tahtotila on se, ettei kilpailtaisi toisiamme hengiltä, Virolainen totesi.

Tämä viimeistään herätti Millariikka Rytkösen.

– Kyllä aito ensimmäinen ajatukseni oli, että niin ei meillä mitään kartellia ole, mutta yhdessä ollaan sovittu, että yhtään enempää ei makseta, Millariikka Rytkönen ihmettelee sarkastisesti ja sanoo, että “kartellilta kuulostaa”.

– Eihän kartelli tarkoita sitä, että on kirjallinen sopimus. Se tarkoittaa myös sitä, että ollaan vaikka suullisesti tai muulla tavoin kimpassa sovittu, ettei makseta enempää, hän jatkaa.

Nyt Tehy siis pyrkii selvittämään, mistä sairaanhoitopiirien “tahtotilassa” on kyse.

Hoitajapula on ollut viime päivien poliittinenkin puheenaihe. Rytkönen toteaa pitävänsä “hulluna”, jos sairaanhoitopiirit eivät halua kilpailla palkoilla.

– On herättänyt pitkään kummastusta, että esimerkiksi yliopistosairaalat, joilla on valtava osaamisvaje tällä hetkellä, ovat aivan pyöröovi. Onhan se käsittämätöntä, että palkoilla ei kilpailla.

– On jännää, että lääkäreiden palkoilla kilpaillaan ja heille maksetaan, jotta heitä saadaan töihin, Rytkönen sanoo ja nostaa esiin esimerkiksi Keuruun tapauksen, jossa keikkalääkäriä houkuteltiin töihin liki 25 000 euron kuukausipalkalla.

– Nyt on vain jokin kumma tällainen juttu, että hoitajille ei haluta maksaa.

Rytkönen nostaa teeman liepeiltä esiin myös sen, että hiljattain Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin erillissopimus hoitajien kanssa kaatui erinäisistä syistä riippuen. Kanta-Häme olisi halunnut ratkaista hoitajapulaa.

– Kyllä minä myönnän, että tämä kaikki herättää melkoisia ajatuksia siitä, mikä on tämän koko homman punainen lanka. Minkä takia meidän ala halutaan ajaa alas ja miksi ei haluta kilpailla palkoilla ja hyvillä työoloilla.

Jonkinlaisena pohjanoteeraukseksi Rytkönen nimeää Husin toimialajohtaja Jukka Louhijan lausunnon HS:ssä hoitajapulan syistä. Louhija selitti asiaa muun muassa opiskelijoiden asenteilla.

– Opiskelijoiden asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Nykyään pitkälle koulutetut opiskelijat tahtovat pitää myös lomaa, eivätkä he enää halua tehdä kesäisin yhtä paljon töitä, Louhija lausui.

– On täysin käsittämätöntä, että ne, keillä olisi valta vaikuttaa asiaan, eivät katso yhtään peiliin. Koko ajan he keksivät syyttää jotain muuta kuin sitä juurisyytä – eli jos palkkaus ja työolot eivät ole kunnossa, eihän porukkaa hakeudu töihin.

Instragramissa Rytkönen on kertonut olevansa ylpeä nuoresta sukupolvesta, koska he pitävät itsestänsä huolta, ottavat lomaa ja osaavat vetää rajoja.

Tehyssä odotetaan hallitukselta vastauksia hoitajapulaan myös budjettiriihestä. Rytkösen mukaan tähän on yksinkertainen ratkaisu.

– Rahaa tämä kaikki vaatii. Se on yksiselitteinen asia. Me emme saa työoloja ja palkkausta kuntoon ilman rahaa. Se on nyt täysin valtiovarainministeriön käsissä, halutaanko homma kuntoon vai ei.

Rytkönen kertoo olevansa hämmentynyt, että valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö puhuu julkisuudessa hoitajajärjestöjen puheenjohtajien tapaamisesta, mutta ei ole ollut heihin minkäänlaisissa yhteyksissä.

– Onhan tämä mielenkiintoista, että ensin minua ja Siljaa (Silja Paavola on Superin puheenjohtaja) neuvoo median kautta pääministeri, sen jälkeen valtiovarainministeri ja sitten sen jälkeen kansliapäällikkö ja kukaan ei ole kuitenkaan suoraan yhteydessä, Rytkönen sanoo viitaten poliitikkojen työmarkkina-asioihin liittyviin kommentteihin.

Hoitajien palkkakysymykset jäivät kesällä ratkaisematta, kun muu kunta-ala sai aikaan sopimukseen. Hoitajajärjestöjen ja kunta- ja hyvinvointialuealan neuvottelut jatkuvat ensi viikolla.

VM:n kansliapäällikkö Juha Majasen mukaan eri alojen palkankorotusten ei pitäisi ylittää kolmea prosenttia, joka on ensi vuodelle ennustettu inflaatio. Esimerkiksi hoitajajärjestöt tavoittelevat kuitenkin huomattavan paljon korkeampia palkankorotuksia.

– Halutaanko me ratkaista hoitajapula vai ei? Se on se valinta. Me tiedämme koko ajan, miten olemme jälkijunassa OECD-maihin verrattuna terveysmenoihin budjetoinnissa. Me olemme ihan takamatkalla, kun verrataan esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Se on arvovalinta, Millariikka Rytkönen kuittaa valtiovarainministeriön suuntaan.

Jos päättäjät eivät nosta hoitajien palkkoja, Rytkösen mielestä voidaan alkaa soittaa samaa virttä kuin aikoinaan Titanicin upotessa.

– Ei muuta kuin sitten viulukonserttoa päälle vaan. Tämä ala on niin syvässä kriisissä, ettei ole koko urani aikana ollut. Olen ollut tällä alalla 27 vuotta, Rytkönen sanoo.