Salamurhahankkeesta kuin ihmeen kaupalla selvinneen, kotimaahansa palanneen ja siellä oitis tyrmään passitetun Aleksei Navalnyin tapauksessa jännitetään viime kädessä sitä, kuinka kauan oppositiojohtaja saa elää.

Kaikki katseet kääntyvät Vladimir Putiniin ja hänen hallintoonsa, joka sanelee tuomioiden tahdin. Putin on puun ja kuoren välissä.

Yhtäältä uhkarohkean, mitään pelkäämättömän ja entistä suositumman ja näkyvämmän vaihtoehtopoliitikon luoma paine, toisaalta tarve tukkia epämieluisia asioita jatkuvasti sanovan ja paljastavan haastajan suu.

Navalnyi palasi Saksasta Venäjälle vain tullakseen heti pidätetyksi. Parhaillaan hän istuu 30 päivän tutkintavankeudessa ja välittömänä uhkana on vanhan ehdollisen tuomion muuttaminen vuosien ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi tekaistuin perustein.

Myrkytyksen jälkeen kansainvälisesti kaikkien tuntema Navalnyi on uuden ajan taitava mediapoliitikko, jonka nousu Putinin piikiksi alkoi blogikirjoittelusta. Lännessä Navalnyi on juuri nyt demokratiasoturi ja murhaiskusta selvinnyt sankari.

Kuten moni muukin vastarintataistelija, myös Navalnyissa on ristiriitaisia piirteitä. Navalnyi on poliittisen uransa alkuvuosina liittoutunut maahanmuuttovastaisten liikkeiden kanssa ja korostaa edelleen kansallismielisyyttään.

Tämä on osaselitys miehen halulle palata kotimaahansa, vaikka se tietääkin varmaa vankeustuomiota tai jotain vielä kohtalokkaampaa.

Venäjän oppositio on tunnetusti hajanainen ja sen toimintamahdollisuudet rajalliset. Navalnyin tavoitteena on laajempi kansanliike ja katumielenosoituksetkin ovat sen ydinmehua.

Venäjästä sanotaan, että se on arvaamaton mutta arvattavalla tavalla.

Voiko Navalnyi, vankilasta käsin, koota joukkoja tai Venäjä koskaan muuttua millään tavalla demokraattiseksi?

Tuskin jäniksen selässä. Silti moni diktatuuri on kaatunut ikään kuin yllättäen ja nopeasti, vaikka se on tuntunut mahdottomalta vain hetkeä ennen.