Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Professori nimesi hallituksen merkittävimmän päätöksen, ja hän voi hyvinkin olla oikeassa – kokoomus jää taas kerran historian väärälle puolelle

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Toimituksen kommentit

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Eduskunta hyväksyi tiistaina 15.12. 2020 hallituksen esittämän oppivelvollisuuslain ja siihen sisältyvän oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen. Oppositio äänesti uudistusta vastaan, mukana nykyinen gallupkunkku kokoomus, joka vastusti aikoinaan myös peruskoulun perustamista.

Rane Aunimo

Demokraatti

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi kuukautta aiemmin lähetekeskustelussa, että ongelma nuorten syrjäytymisestä on todellinen, mutta väitti, ettei ongelmia ratkaista pakolla ja vanhanaikaisilla keinoilla.

“Te katsotte peruutuspeiliin”, kokoomuspomo ärisi.

Sivistyspuolueena muinoin tunnettu kokoomus on taas historian väärällä puolella.

PROFESSORI ROOPE UUSITALO arvioi äskettäin, että oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen saattaa olla nykyisen hallituksen merkittävin poliittinen päätös. Hän kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä ensin kokoomusmielessä kutkuttavasti, että oppivelvollisuusiän noston hyöty riippuu siitä, mikä olisi koulutukseen osallistumisen vaihtoehto.

Kunnes täräyttää:

“Niitä ei juuri ole.”

Muun muassa Suomen talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana toiminut Uusitalo perustelee valistunutta näkemystään sillä, että oppivelvollisuusiän nostoa vastustettiin ankarasti, eikä se välttämättä olisi toteutunut, jos vallassa olisi ollut jokin toisenlainen hallituskokoonpano.

Suurista puolueista nostoa vastustivat kiivaasti niin kokoomus kuin perussuomalaisetkin. Myöskään keskikokoisessa keskustassa uudistuksen hyväksyminen ei ollut läpihuutojuttu.

Uusitalon lievän arkailun “eikä se välttämättä” voi panna lukeneen professorin kohteliaisuuden piikkiin: tässä todellisuudessa uudistus ei olisi toteutunut millään muulla kokoonpanolla.

Sen sijaan Nato-päätös olisi tehty joka tapauksessa, ja koronaa olisivat muutkin kyllä hoitaneet. Oppivelvollisuuden laajentamisen teki nimenomaan tämä hallituskoostumus.

LAAJENNETTU OPPIVELVOLLISUUS astui voimaan elokuussa 2021, siis tasan vuosi sitten. Uutta lakia sovellettiin ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka keväällä 2021 olivat perusopetuksen 9. luokalla. He olivat siis pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka voi olla ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa vuosina 2021-2024.

Kuten edellä olevasta virallisesta muotoilustakin voi lukea ja päätellä, harva saa tutkinnon valmiiksi ennen kuin tulee täysi-ikäiseksi. Toisin sanoen varsinainen tutkinto ei ole pakollinen, koska oppivelvollisuus päättyy 18 ikävuoden saavuttamiseen.

Uusitalo kuitenkin muistuttaa, että koulutuksen jatkaminen 18 vuoden ikään asti kasvattaa silti toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä ja edistää työllistymismahdollisuuksia. Tätä uudistuksella tavoitellaan. Yksilöiden ja yhteiskunnan kokonaisetua.

Vuonna 2021 peruskoulun päättäneet valmistuvat lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista vuonna 2024. Uusitalo katsoo, että ensimmäiset tavoitteensa uudistus näyttää kuitenkin saavuttaneen.

Miksi?

Koska koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on pudonnut neljännekseen edellisen vuoden tasosta.

Opetushallituksen seurantatietojen mukaan 99 prosentilla peruskoulun keväällä 2021 päättäneistä oli opiskelupaikka syyskuun 2021 lopussa. Uusitalo muistuttaa, että ilman paikkaa oli vain 600 nuorta: siis noin 2 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

“Mikä parasta, aloittaneet myös pysyvät koulussa”, professori hehkuttaa.

KOKOOMUKSEN ORPO julisti marraskuussa 2020, että olisi järkevämpää ymmärtää nuorten yksilöllisiä tarpeita ja erilaisia tilanteita ja kohdistaa tuki niihin. Hänen mukaansa hallituksen esittämällä rahalla olisi voitu esimerkiksi palkata 1 500 opettajaa toiselle asteelle tai perusopetukseen.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) vastasi Orpolle tiukasti alleviivaamalla, että “tätä päivää on sen ymmärtäminen, että peruskoulun varassa ei yksinkertaisesti enää pärjää ja siksi tätä uudistusta tehdään”.

Professori Uusitalo sanoo puolestaan nyt, että 16-vuotiailla vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä nykymaailmassa.

“Kyse on siitä, miten mahdolliset koulupudokkaat pidetään mukana yhteiskunnassa. Onnistumisesta saattaa olla hyötyä yhteiskunnallekin, mutta varsinaisia hyötyjiä ovat oppivelvolliset itse.”

“Ilman koulutusta on vaikea pärjätä työelämässä. Jos oppivelvollisuusiän nosto tosiaan saa 2 000 muutoin koulunsa kesken jättävää nuorta pysymään koulussa ja suurimman osan näistä nuorista vielä valmistumaan kunnialla, on uudistus iso onnistuminen.”

Sanat kannattaa lukea tarkasti. Sillä hyvältä näyttää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE