Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Paatero: Ylimmille virkamiehille jopa 12 kk:n karenssi, esitys luvassa mahdollisesti jo ensi viikolla – erityisavustajien sidonnaisuudet julki

Jukka-Pekka Flander
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.).

Muun muassa Puolustusvoimain entisen komentajan Jarmo Lindbergin sittemmin keskeytynyt toiminta hävittäjäkauppojen lobbarina herätti keväällä 2020 voimakasta keskustelua valtionhallinnon ylimpien virkamiesten karenssien pituudesta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Karenssin maksimipituus on nyt kuusi kuukautta.

Hallitus on laittanut asiassa tuulemaan ja virkamieslain niin kutsutun karenssipykälän muutos on käynyt jo lausuntokierroksella.

– On ollut joitakin tilanteita, joissa pidemmille karensseille olisi ollut perusteita, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) toteaa Demokraatille ja nostaa esiin muun muassa Lindbergin tapauksen.

Paateron mukaan tavoitteena on antaa hallituksen esitys ylimpien virkamiesten karenssien maksimiajan pidentämisestä mahdollisesti jo ensi viikolla.

Karenssisopimuksen tehneille virkamiehille voidaan asettaa määräaikainen rajoitusaika ennen kuin virkamies voi siirtyä toiseen palvelussuhteeseen tai hän aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen.

Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään pääsy salassa pidettäviin tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voitaisiin olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi uudessa tehtävässä.

Paateron mukaan hallitus esittää, että jatkossa valtionhallinnon tiettyjen ylimpien virkamiesten kanssa voitaisiin tehdä karenssisopimus, jonka enimmäispituus olisi 12 kuukautta. Tämä pidennetyn karenssin mahdollisuus koskisi kuitenkin vain noin sataakuntaa nimettyä virkaa. Paatero mainitsee esimerkkinä oikeuskanslerin, Puolustusvoimain komentajan, valtiosihteerit sekä kansliapäälliköt.

Tällä hetkellä valtion virkamieslain mukaisen karenssisopimuksen enimmäispituus on siis 6 kuukautta, mutta karenssia ei ole erikseen rajattu tiettyihin virkoihin. Kukin ministeriö tai virasto arvioi itse tarpeen karenssisopimukselle rekrytoidessaan henkilön.

Käytännössä tälläkin hetkellä kuitenkin vain korkeilla valtionhallinnon virkamiehillä on karensseja. Esimerkiksi poliittisilla erityisavustajilla ja valtiosihteereillä on karenssisopimukset.

Työnantajavirasto arvioi aina työntekijän viranjättötilanteessa karenssin ja sen pituuden tarvetta lakiin ja valtiovarainministeriön ohjeistukseen peilaten. VM:n ohjeistuksella pyritään yhdenmukaistamaan karenssien pituuksia. Paateron mukaan tulevan lakimuutoksen myötä myös ohjeistusta päivitetään.

– Valtion puolella on tälläkin hetkellä jonkin verran karenssisopimuksia. Samalla logiikalla niitä käytetään kuin yksityiselläkin puolella. Niitä on käytetty, jos henkilöllä on salaisia tietoja, joita voi käyttää seuraavassa työssä esimerkiksi talouteen tai turvallisuuteen liittyen uuden työnantajan tai sen kilpailijan tai valtion haitaksi. Mitä ylemmäs hierarkiassa mennään ja mitä enemmän on ollut mahdollisuus käyttää merkityksellisiä tietoja, sitä suuremmaksi riski pidemmästä karenssista tulee, Paatero kuvaa nykytilannetta.

– Lähtökohta on, ettei 12 kuukauden karenssia tarvitsisi juuri jatkossakaan käyttää.

Paatero kertoo myös, että tulevassa hallituksen esityksessä on näillä näkymin tarkoitus laajentaa sidonnaisuusilmoitukset koskemaan ministereiden erityisavustajia. Nyt ne koskevat ylimpiä virkamiehiä ja poliittisia valtiosihteerejä.

Lausuntokierrosella keskustelua ovat herättäneet muun muassa karenssista työnantajalle aiheutuvat korvaukset, joita voi olla vaikea ennakoida. Lähtökohta on, että karenssiajalta maksetaan palkkaa vastaava korvaus.

Kun valtion virkamieslakiin lisättiin 2017 karenssisopimuksesta säätävä pykälä, eduskunnan hallintovaliokunta katsoi, että 12 kuukauden maksimikesto on karenssille liian pitkä. Paatero muistaa, että kritiikkiä tuli juuri taloudellisesta rasituksesta, jota pitkät karenssit aiheuttavat.

– Tämä kysymys tässä on edelleen ollut pohdinnassa. Mutta se on muuttunut, että pidempiä karensseja vaativia tilanteita on ollut nähtävissä. Ammattiryhmää tai tasoja, jota pitkä karenssi voisi koskettaa, on toisaalta käyty uudestaan läpi, Paatero sanoo viitaten siihen, että 12 kuukauden maksimikarenssi voisi koskettaa vain tiettyjä nimettyjä ylimpiä virkoja.

Paatero kertoo, että hallitus kaavailee yhä myös ministereille lakisääteisiä karensseja tämän vaalikauden aikana. Näistä säädettäisiin todennäköisesti erillisessä laissa ja Paateron arvion mukaan ministereillekin karenssin maksimipituudeksi saattaisi tulla 12 kuukautta.

– Keskustelu on meneillään mutta asian toteuttamisen aikataulusta en osaa tässä vaiheessa sanoa.

Valtioneuvosto teki joulukuussa 2019 periaatepäätöksen, jonka perusteella sen jäsenet sitoutuvat vapaaehtoisesti ilmoittamaan pääministerille ja valtion virkamieseettiselle neuvottelukunnalle aikomuksestaan siirtyä muihin tehtäviin pääministeri Marinin (sd.) hallituskaudella.

Ministerin ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä ilmoitusta, jos on ilmeistä, ettei eturistiriitaa synny.

Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta voi ilmoituksen perusteella suosittaa ministerille enintään kuuden kuukauden karenssiaikaa ennen uuden tehtävän vastaanottamista, jos ministerin siirtyminen toisiin tehtäviin aiheuttaisi eturistiriidan suhteessa ministerin tehtävän vastuualueeseen, tehtäviin tai toimialaan nähden.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE