“Painotuksen soisi kuitenkin olevan enemmän kehittämistoimissa kuin leikkauksissa. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa.”

Kokonaissopeutuksen määrä asettuu seitsemään miljardiin euroon. Osa esitetään katettavaksi nopeavaikutteisilla menosäästöillä tai veronkorotuksilla, osa katettaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla ja loppu arvioidaan saavutettavan sote-uudistuksella.

STTK:n mielestä sopeutustarve noin kymmenelle vuodelle on etumerkiltään oikea, mutta ylimitoitettu.

Raportissa ei erotella menosäästöjen ja veronkiristysten välistä suhdetta. Tätä STTK pitää hyvänä lähtökohtana, sillä talouspolitiikan keinovalikoimassa on pidettävä molemmat.

“Se saavutetaan aktiivisen työvoimapolitiikan oikealla mitoituksella. Raportissa esiin nostettu resurssien kohdentamisen parantaminen ei riitä vaan tarvitaan myös lisää resursseja työvoimapolitiikan hoitoon. Kuten raportissakin todetaan, työmarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa kehittämällä asuntomarkkinoita, lisäämällä työnteon kannustimia sekä edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.”