Ulkomaalaiset Suomessa ovat perussuomalaisille käsittämätön pelko ja peikko. Ja samalla osa puolueen kannatuksen kivijalkaa. Puheenjohtaja Riikka Purra linjasi joulukuussa Talouselämän ja tammikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että maahanmuutolla ei pidä korjata väkiluvun laskua ja suomalaisten pitää sopeutua väkiluvun pienenemiseen.

Ilman taloustieteen opintojakin tämä kehitys näyttäisi torppaavan talouskasvun ja leikkaisi suomalaisten elintasoa. Tästä kehityksestä on varoitellut pitkään myös elinkeinoelämä.

Maahanmuuton kieltämisen järkevä perusteleminen on Suomen nykyisessä työvoimapulassa vaikeaa. Siksi perussuomalaiset yrittää kepittää maahanmuuttoa hallitusneuvotteluissa monella rintamalla pienten askelten politiikalla.

Perussuomalaisten ajama tuloraja on kaukana tämän päivän arjesta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on arvioinut, että noin 17 prosenttia kaikista kokoaikaisista Suomen työntekijöistä ja 18 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä jää alle 2 500 euron tulorajan. Lähes kaikilla lähihoitajilla, lastenhoitajilla ja hoiva-avustajilla palkka ilman lisiä jää alle 2500 euron. KT:n mukaan hoiva-avustajista melkein kaksi kolmesta ansaitsee palkanlisineenkin alle 2 500 euroa.

Elinkeinoelämän keskusliitolla on samanlainen näkemys yksityisen puolen tilanteesta. EK:n mukaan tällä hetkellä neljällä suurimmalla yksityisellä alalla – siivous, hotelli ja ravintola, siivous ja sosiaaliala – noin 194 000 työntekijällä palkka jää alle 2 000 euron.

Perussuomalaisten ristiriitaisista ja todellisuudelle hieman vieraista maahanmuuttopuheista käy puolueen ajatuspajan Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin esiintyminen A-studiossa toukokuun alussa. Hän esitti, että maahanmuuton asemesta esimerkiksi hoiva-alojen työvoimapula ratkaistaisiin nostamalla palkat tasolle, joka houkuttelisi niin sanottuja kantasuomalaisia alalle. Tällä hetkellä esimerkiksi hoiva-avustajalla on yksityisellä sektorilla keskimääräinen kuukausipalkka 2 286 euroa.

Perussuomalaisten kannattajissa on paljon yrittäjiä ja puolue on monissa yhteyksissä esiintynyt elinkeinoelämän toimintaedellytyksien puolustajana. Yksityisen sosiaalipalvelualan tuore lakko kertoo osaltaan, kuinka myrkkyä palkkojen nosto on työnantajille.

PERUSSUOMALAISTEN esittämä 2 500 euron kuukausituloraja on kaukana nykyisestä oleskeluvan edellytyksenä olevasta 1 331 euron palkasta. Nykyisen rajan edellytyksenä on, että tehtävään ei sovelleta työehtosopimusta. Muussa tapauksessa vähimmäisedellytys on kokoaikatyössä työehtosopimuksen mukainen palkka.

Perussuomalaiset perustelee tavoitettaan muun muassa Ruotsin mallilla, jossa sen sisarpuolue ruotsidemokraatit onnistui ajamaan maahan 2 250 euron tulorajan työperäiseen maahanmuuttoon – elinkeinoelämän raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Ruotsissa lokakuussa voimaan tuleva tuloraja on 80 prosenttia ruotsalaisesta mediaanipalkasta eli kaikkien palkkojen keskimmäisestä summasta. Ruotsin hallitus suunnittelee tulorajaan lisäkorotusta eli sen nostamista vastaamaan ruotsalaisten täyttä mediaanipalkkaa.

Perussuomalaiset mielellään pitävät vertailukohtana myös maahanmuuttopolitiikkaansa kiristänyttä Tanskaa. Siellä kuitenkin on alennettu työperäisen maahanmuuton tulorajaa. Syynä oli huoli työvoimanpulan vaikutuksesta talouskasvuun.

Suomen tilanteen vertaaminen muihin Pohjoismaihin on rusinoiden nyppimistä pullasta. Siinä verrataan vain yhtä yksityiskohtaa ja samalla unohdetaan yhteiskuntien isot erot. Tähän on aiemminkin syyllistytty Suomessa muun muassa työllisyystoimien ja terveydenhoidon vertailuissa.

Suomessa työperäisen maahanmuuton tarve on monella alalla jo kriittinen verrattaessa Ruotsiin. Suomen väestörakenne on nopeasti heikentyneen syntyvyyden ja vanhemman ikärakenteen takia paljon Ruotsia huonompi.

HALLITUSNEUVOTTELUJA vetävä kokoomus on pahassa raossa. Porvarihallitus polttelee, mutta samalla Petteri Orpo joutuu kuuntelemaan tarkalla korvalla elinkeinoelämän toiveita. Kompromissia keitellään Säätytalolla kasaan poikkeuksellisen isoista asioista. Elinkeinoelämän ja monen tutkijan mielestä työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaiseva tekijä Suomen talousongelmien, muun muassa kestävyysvajeen, ratkaisemisessa.