Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

D-analyysit

Liioittelenko, kun väitän EK:n tavoittelevan lisää anarkiaa työmarkkinoille? Kyllä tämä merkitsee huutolaisduunarin paluuta

Kolumnit

Juhani Aro

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Työehtosopimus täyttää tämän vuoden huhtikuussa 121 vuotta. Maan ensimmäinen palkkatariffi astui voimaan 1.4.1900. Kyse oli ihka ensimmäisestä valtakunnallisesta työehtosopimuksesta. Se koski latojia ja kirjanpainajia, ja sen solmi Helsingin Kirjatyöntekijöiden Yhdistys, maan vanhin ammattiosasto vuodesta 1869 lukien.

Juhani Aro

On siis 121 vuotta siitä, kun tässä maassa katsottiin tarpeelliseksi edes jotenkin säännellä työn ja pääoman välistä ristiriitaa. Siihen saakka työehdot olivat olleet silkkaa anarkiaa, jos sitäkään. Työmaalle tultiin aamulla katsastamaan, sattuisiko tänään lykästämään ja saamaan töitä. Jollei pärstä pomoa sinä aamuna miellyttänyt, oli turha piikkilanka-aidan takaa huudella. Sille päivälle ei töitä ollut.

Käytäntö jatkui aina vuoteen 2005 ainakin Kotkassa – tosin työehtosopimuksen sääntelemänä. 1950–1970-luvuilla jopa tuhat ahtaajaa kokoontui Kotkan Ankkuri-talon huutosaliin työhönottoa varten. Toiminta loppui, kun ahtaaja-alan tessin mukaisesti siirryttiin urakoista tuntipalkkoihin.

Vaikka tavoite on puettu miltei korulauseen muotoon, se tarkoittaa työnantajan valtaa yksin päättää, miten, millaista, miten paljon ja milloin työntekijä työnsä tekee.

Arvaan, että työnantaja olisi mieluusti säilyttänyt huutolaisjärjestelmän nykypäiväänkin. Ainakin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tavoittelee ohjelmissaan paluuta liki sääntelemättömiin järjes­telmiin.

EK irtisanoutui keskusjärjestöjen sopimustoiminnasta tasan neljä vuotta sitten. Tilalle se tarjoaa, vähän liioitellen sanottuna, ylläkuvattua liki täydellistä työelämän anarkiaa. Siinä paikallisen sopimisen lisäämisestä sanatarkasti ”sovitaan joko työnantajan ja työntekijöiden edustajan ja/tai erityisesti työnantajan ja yksittäisten työntekijöiden kesken”.

Myös palkoista tulee sopia ennen muuta työnantajan ja yksittäisen työntekijän kesken.

Liioittelenko, kun väitän EK:n tavoittelevan lisää anarkiaa työmarkkinoille? EK:n ohjelmassa sanotaan suoraan, että työaikasääntely lainsäädäntöä myöten tulee antaa työnantajan päätettäväksi. ”Työelämän sääntelyssä tulee antaa tilaa erilaisille työn teettämisen ja työn tekemisen muodoille”.

Vaikka tavoite on puettu miltei korulauseen muotoon, se tarkoittaa työnantajan valtaa yksin päättää, miten, millaista, miten paljon ja milloin työntekijä työnsä tekee. Toisin sanoen EK haluaa laajentaa työnantajan direktio-oikeutta rajusti.

Kyllä tämä mielestäni merkitsee huutolaisduunarin paluuta. Töihin mennessäsi et tietäisi, milloin työt loppuvat vai tuletko heti takaisin sohvallesi makaamaan, koska ”yrityksillä on tarvetta sopeuttaa työn määrää”. Nämähän tunnetaan jo niin kutsuttuina nollatuntisopimuksina, jotka eritoten nuorille ovat hyvin tuttuja.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
6.3.2021
Rönnholm ihmettelee perussuomalaisten ”pelin politiikkaa” – kommentoi SDP:nkin ehdokkaiden vaikeutunutta tilannetta: ”Kaikki mahdollinen tehdään”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE