Toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottaa, että valtiovarainministeriön luonnos lakimuutokseksi ei nosta esille yhtään seikkaa, jolla pidennystä voi perustella.

– Kun tavoitteena on estää tiedon mahdollinen vuotaminen vääriin tarkoituksiin työpaikan vaihtuessa, haluttu lopputulos saavutetaan salassapitovelvoitteella, hän toteaa tiedotteessa.

Löfgrenin mukaan rajoittaa mahdollisuuksia työllistyä yli puolella vuodella on tässä yhteydessä ylimitoitettu toimenpide.

Edellisen kerran eduskunta tyrmäsi hallituksen vastaavan esityksen vuonna 2016, kun nykyistä lakia valmisteltiin.

Hallintovaliokunta totesi tuolloin, että 12 kuukauden enimmäiskesto on karenssille liian pitkä ja että kuusi kuukautta riittää varmistamaan, ettei virassa saatuja tietoja voi hyödyntää uudessa työssä väärin.

Jukon Löfgren huomauttaa, että kansalaisten luottamusta viranomaisiin ei lisätä pidentämällä karenssia, vaan lisäämällä hallinnon avoimuutta ja osallistavampaa valmistelua ja päätöksentekoa.

– Karenssin on oltava sama kaikille, sillä salassapitovelvoitteeseen kuuluvat asiat eivät riipu karenssin kestosta. Salassapitovelvollisuuden rikkominen ja virassa saadun tiedon hyödyntämiskiellon rikkominen ovat rangaistavia rikoksia. Nämä velvoitteet jatkuvat jokaisen virkamiehen kohdalla myös virkasuhteen päätyttyä.

Hän huomauttaa, että pidentäminen olisi myös epäloogista työllisyyspolitiikkaa.

– Mitä pidempi karenssi, sitä enemmän vahingoitetaan henkilön asemaa työmarkkinoilla. Jo kuuden kuukauden karenssi heikentää mahdollisuuksia työllistyä osaamista ja koulutusta vastaan työhön.

Valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo Jukosta arvioi, että ongelmaksi esityksessä nousee myös nyt ehdotettu sopimussakko.

– Ehdotus kasvattaisi entisestään virkamiesten ja työsopimussuhteessa työskentelevien välistä epäsuhtaa, kun työsopimuslaissa sopimussakko on enimmillään kuuden kuukauden palkka, mutta valtion virkamiehelle sakkoa tulisi 24 kuukautta. Tällainen lopputulos olisi kohtuuton.

Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin (CREGO) kehotti Suomea vuonna 2005 ottamaan käyttöön sääntöjä virkamiesten siirtymiseen yksityiselle sektorille. Karenssiajan pituuteen se ei ottanut kantaa. Myöskään Suomen kansainväliset sitoumukset eivät velvoita kiristämään karenssisäännöksiä.

Lausuntokierros hallituksen esitykseksi muutoksista virkamieslakiin ja valtion hallinnon ylimmän johdon karenssiajan pidentämisestä päättyi torstaina 13. toukokuuta. Juko on jättänyt asiasta lausuntonsa.

Juko edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000 akavalaista.