Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan, ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalitionin, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtajat pitävät tänään julkaisemassaan kannanotossa välttämättömänä, että Suomen ja Euroopan unionin ilmastotavoitteista pidetään kiinni ja että niiden kiristämiseen varaudutaan ilmastonmuutoksen kiihtyessä.

Allekirjoittajat toivovat Suomen hallitukselle ja eduskunnalle osoitetussa kannanotossaan myös systemaattisten varoitusjärjestelmien kehittämistä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin.

Avoin kirje Suomen hallitukselle ja eduskunnalle

Arvoisat poliittiset päättäjät,

Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Jos päästöjen taso säilyy suurena, globaali lämpötila voi nousta jopa yli kolme astetta vuoteen 2060 mennessä ja Suomessa vielä enemmän. Tällainen kehitys aiheuttaisi vakavia ongelmia muun muassa globaalille ruokaturvalle, kansalaisten terveydelle ja yhteiskuntien vakaudelle.

Me allekirjoittaneet pidämme välttämättömänä, että Suomen ilmastolakiehdotuksessa kuvatusta hiilineutraaliustavoitteesta ja Euroopan unionin ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta sekä Fit for 55 – ilmastotavoitteista pidetään kiinni. Lisäksi on varauduttava tavoitteiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen ja sen seurannaisvaikutuksien, kuten ihmisille ja elinkeinoille vaaraa aiheutuvien tulvien ja metsäpalojen, kiihtyessä. Myös kiristyvien tavoitteiden edellyttämien toimenpiteiden riittävä rahoitus ja tutkimus sekä reilu siirtymä on tehtävä mahdolliseksi.

Toivomme myös Suomen ja muiden asiasta kiinnostuneiden maiden edistävän kansainvälisillä foorumeilla – muun muassa Yhdistyneissä kansakunnissa – sitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin kehitetään systemaattiset varoitusjärjestelmät, joiden pohjalta pystytään sopimaan tarvittavat toimenpiteet ennakoivasti. COVID-19 -pandemia on osoittanut, että useilla mailla on puutteita uusiin ja yllättäviin kriiseihin varautumisessa sekä niiden ennakoimisen, lainsäädännön että johtamismallin osalta. Tämä pätee ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin. Varoitusjärjestelmän globaali edistäminen kannustaisi maita uudistamaan poikkeustilan toimintatapojaan tai luomaan sellaiset. Se myös lisäisi painetta sopia yhteisistä, nopeutetuista ilmastotoimista marraskuun COP26-kokouksessa.

Olemme tehneet ilmastotoimia edustamissamme organisaatioissa jo useita vuosia ja olemme valmiita lisäämään ilmastotoimia sekä yhteistyötä entisestään niin hiilijalanjäljen pienentämisessä, hiilikädenjäljen kasvattamisessa kuin sopeutustoimien ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämisessä.

Ystävällisin terveisin,

Jaakko Eloranta, puheenjohtaja, SAK

Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, EK

Liisa Laakso, hallituksen puheenjohtaja, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK

Antti Palola, puheenjohtaja, STTK

Karl-Henrik Sundström, hallituksen puheenjohtaja, Climate Leadership Coalition