Väärin, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hän tunnustaa uudistuksen tarpeellisuuden, mutta ei usko hallituksen malliin.

– Hallitus päätti jo ensimetreillään lähteä tekemään Suomeen uutta turhaa hallinnollista tasoa, maakuntauudistusta. Ja kun keskusta sai tämän, niin sitten sen rinnalle kokoomukselle luvattiin valinnanvapaudeksi naamioitu markkinamalli, Rinne tuhahtaa.

– Siinä lähtökohtana on antaa yrityksille verorahoja voitoiksi. Käytännössä tämä johtaa siihen, että palveluiden tuottamiseen on vähemmän rahaa. Se ei ole reilua.

– Tämän vuoksi SDP on kritisoinut hallituksen mallia ja olemme tarjonneet omaa vaihtoehtoamme.

Mutta mihin ongelmiin uudistus alun perin pyrki vastaamaan? Ja ennen kaikkea, millainen SDP:n ehdottama vaihtoehto on käytännössä?

Rinne aloittaa toteamalla, kuinka noin vuosikymmen sitten huomattiin maaseudun ja kaupunkien sekä osin kaupunkien keskustojen ja taajamien välisten terveyserojen kasvaneen. Myös terveyserot pieni- ja suurituloisten ihmisten välillä kasvoivat.

– Vaikka Suomen sote-palvelut ovat monelta osin maailman parhaimpien joukossa, on se myös joiltain osin rikki, Rinne kertaa.

– Hoitojonot ovat liian pitkiä, ikäihmisten hoiva on osin laadutonta sekä saatavuus heikkoa ja lastensuojelu ei ole laadultaan sellaista, kun sen pitäisi. Neljänneksi Suomen väestö ikääntyy ja sen takia palveluiden tarpeet lisääntyvät. Jotta rahat saadaan tulevaisuudessakin riittämään ja kaikkien suomalaisten tasavertainen hoito turvattua, pitää palveluita toteuttaa tehokkaammin ja vaikuttavimmin, Rinne muistuttaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvaili SDP:n sote-mallia Demokraatille Eduskunnan pikkuparlamentissa. Kuva: Nora Vilva

Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat kuitenkin hämärtyneet kokoomuksen ja keskustan tehtyä lehmänkauppansa. Yli 10 vuotta jatkunut uudistuksen valmistelu ei kuitenkaan ole mennyt Rinteen mielestä hukkaan.

– Vuosikymmenen saatossa on tehty hyvää työtä ja paljon hyvin asiallista valmistelua, joka on saman tien käytettävissä lakiuudistuksiin, hän toteaa ja nostaa esimerkiksi järjestämislakikokonaisuuden.

Mutta maakunta- ja markkinamallista SDP haluaa eroon. Sosialidemokraattien mallin keskeinen ero hallituksen nykyiseen esitykseen on se, että puolue haluaa jättää palveluiden tuottamisen ja järjestämisen julkiselle sektorille.

– Julkinen järjestäjä päättää omista lähtökohdistaan ja ihmisten tarpeiden perusteella sen, miten paljon yksityisiä sekä järjestöjen ja yhdistyksien tuottamia palveluita käytettäisiin, Rinne painottaa.

Tällä hetkellä kunnat tai kuntayhtymät vastaavat palveluista. Ihmisten muuttaessa kaupunkeihin syntyy haja-asutusalueilla ongelmia. Monella paikkakunnalla pohditaan kuumeisesti, millä rahalla terveyskeskuksia ylläpidetään. Yksi keskeinen uudistustarve koskeekin palveluita tuottavien yksiköiden kokoa.

– Kaikkien osapuolten kesken on tunnustettu, että Suomeen tarvitaan isompia kokonaisuuksia tai ”leveämpiä hartioita” tuottamaan palveluita. SDP:n vastaus on, että tehdään isompia sote-kuntia, jotka ovat kuntalain mukaisia ja hoitavat palveluiden järjestämisen ja tuottamisen.

Hän painottaa, ettei Suomeen tarvitse sorvata väkisin uutta, kolmatta hallintohimmeliä, vaan sote-uudistus voidaan toteuttaa ainoastaan päivittämällä kuntalakia. Tämä poistaisi Rinteen ja hänen kuulemiensa perustuslakiasiantuntijoiden mukaan myös perustuslailliset ongelmat.

Idea on yksinkertainen. Perinteisten kuntien lisäksi niiden rinnalle muodostettaisiin suurempia sote-kuntia, joita voisi Rinteen mukaan Suomessa olla useiden asiantuntijoiden suositteleman viiden ja 20 välillä.

Toisin kuin hallituksen esittämillä maakunnilla, sote-kunnilla olisi myös verotusoikeus. Tämä järjestettäisiin siten, että nykyinen kunnallisveroprosentti halkaistaisiin periaatteessa kahtia. Sote-palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen menevät verovarat menisivät suuremmalle sote-kunnalle, perinteisille kunnille puolestaan jäisivät niille merkityt varat esimerkiksi sivistyspalveluihin ja kunnallistekniikkaan.

Lähtökohta on, että kuntien veroprosentti ei kasvaisi. Se ainoastaan jyvitettäisiin uudella tavalla, milloin Sote-palveluihin menevät varat ohjattaisiin leveämpiin raameihin.

– Sote-kunta voisi tarvittaessa ottaa myös velkaa. Käytännössä kuntien rahoitusasemaan ei tapahtuisi niitä isoja negatiivisia muutoksia, mitä hallituksen mallissa on.

Kun Sipilän hallituksen ajaman maakunta- ja markkinamallit jätettäisiin pois, voitaisiin Rinteen mukaan sote-uudistuksessa keskittyä niihin tärkeimpiin ja alkuperäisiin tavoitteisiin.

– Perustason palveluiden välinen integraatio ja saumaton hoitoketju erikoispalveluihin toteutuisi varmemmin, mikä taas johtaa kustannussäästöihin. Kohdentamalla oikein resursseja ja johtamalla paremmin voidaan saada parempia palveluita vaarantamatta olemassaolevaa toimivaa järjestelmää.

Videon on kuvannut ja leikannut Pekko Korvuo.