Linjuri kaartaa autotehtaan portille aamulla, päivällä ja illalla aina vuoronvaihdon kynnyksellä jättämään kyydistä töihin menijät. Se jatkaa Uudenkaupungin linja-autoasemalle ja palaa puolen tunnin päästä tehtaalle poimimaan työvuoronsa lopettaneet kotimatkalle. Linja on niin suosittu, että peräkkäin ajaa kaksi bussia. Työmatkaliikenne Turun ja autotehtaan välillä on Valmet Automotiven, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeilu, joka alkoi kesällä 2017 ja jatkuu pilottina vielä ensi kesään. Se on yksi konsti, jolla pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin.

Valmet Automotive on kasvanut viime vuosina Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Siellä työskentelevien ihmisten määrä saa Pihtiputaan mummonkin pään pyörälle. Työntekijöitä on noin 4500 eli enemmän kuin mummon kunnassa on asukkaita.

Tehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey kuvaileekin tehtaan olevan kuin pieni kaupunki, kun hän johdattaa vierasta pitkin jättimäisen tehdashallin käytäviä. Trukkeja suhaa ohi ja katonrajassakin tapahtuu. Siellä kulkee A-sarjan Mercedes-Benzin kylkiä. Suuressa häkissä robottikädet viuhuvat – siellä korilinjan robotit yhdistävät auton kyljet alustaan. Suurin osa rungon metalliosista liitetään yhteen liimaamalla, mutta välillä ilmaan lentää kipinöitä. Robotti hitsaa. Sitä eivät ihmiset enää tee. Korinvalmistus ja maalaamo ovat pitkälti robotisoituja, mutta ihmistyön merkitys on edelleen kaikessa ratkaisevassa roolissa.

Korilinjan robotit yhdistävät Mercedes-Benzin A-sarjalaisen kyljet auton alustaan.

– Olen koskenut Mersuun vain silloin, jos se on pitänyt siirtää pois työn alta, Kelsey kiteyttää.

Aiemmin lähihoitajana työskennellyt Kelsey vaihtoi alaa, kun hoitoalan pätkätyöt alkoivat tympiä. Ihmisten auttaminen oli kuitenkin siinä määrin verissä, että hän lähti ammattiyhdistystoimintaan uutta alaa opiskellessaan. Se vei mukanaan. Valmet Automotiven pääluottamusmiehenä hän aloitti tämän vuoden alussa.

Isossa tehtaassa riittää työtä edunvalvonnalle. Esimerkiksi pelkästään kokoonpano-osastolla työskentelee reilut tuhat ihmistä neljässä vuorossa. Pari vuotta sitten tehtaan luottamusmiesorganisaatio uusittiin niin, että lähes jokaisella osastolla on nyt muusta työstä vapautettu päätoiminen luottamusmies.

– Se on tärkeää, koska nyt luottamusmiehillä on oikeasti aikaa kiertää ihmisten joukossa ja hoitaa asioita – auttaa ja neuvoa. Ihmisten pitää tietää, että heillä on siellä joku, jolta he voivat kysyä asioita tai jollei muuta, niin kertoa, mikä nyt ottaa pattiin. Välillä luottamusmiehet ovat melkein kuin psykologeja, Miia Kelsey kuvailee.

Edunvalvontaa haastaa muukin kuin väenpaljous. Autotehtaalla on töissä ihmisiä yli 70 eri kansallisuudesta. Puhuttujen kielien ja murteiden määrää Miia Kelsey ei tohdi edes arvailla. Työssä käytetään suomea tai englantia.

Teollisuusliitosta saa materiaalia englanniksi ja osan myös muilla kielillä. Työehdot tiivistäviä ”minitessejä” on pääluottamusmiehen huoneen nurkassa laatikossa suomen, ruotsin ja englannin lisäksi saksaksi, viroksi ja venäjäksi. Puolaksi kirjoitetut on jo viety käsistä. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat Kelseyn mukaan erittäin kiinnostuneita edunvalvonnasta.

– Ei tarvitse paljon puhua liitosta, kun he jo kysyvät, mihin saa laittaa nimen alle. Se on ilahduttavaa ja tärkeää, koska järjestäytymisaste täytyy pitää aika suurena, jos halutaan pitää kiinni yleissitovuudesta. Jostain syystä he ymmärtävät sen välillä jopa paremmin kuin suomalaiset, Kelsey kertoo.

Uudenkaupungin autotehdas on tuottanut autoja vuodesta 1969.

Autoja on valmistettu Uudessakaupungissa vuodesta 1969. Ensimmäiset tehtaalta lähteneet autot olivat Saabeja, mutta vuosien mittaan ulos on puskettu eri merkkejä ja malleja Lada Samarasta Porsche Boxteriin. Tehdas on ollut nimeltään Valmet Automotive vuodesta 1995, mutta välillä yhä kuulee paikkakuntalaisten puhuvan ”Saabin tehtaasta”.

Kuljemme Kelseyn ja Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäen kanssa tuotantolinjojen välissä. Mäki ei saa kertoa, kuinka monta autoa tehtaalla valmistuu päivässä, mutta tuotantoennätyksen hän voi paljastaa. Se tahkottiin vuonna 2017, jolloin tehtaalta lähti vuodessa 90 000 autoa. Tehtaalla valmistuu nyt Mercedes-Benzin neljännen sukupolven A-sarjaa ja GLC-katumaasturia.

– Ja kuten näkyy, samalla linjalla tehdään kahta täysin erilaista autoa eri väreissä samaan aikaan. Ei siis niin, että tänään tehdään mustaa A-sarjaa ja huomenna valkoista GLC:tä. Teemme autot tilauksen mukaan ja voisi sanoa, että jokainen auto on yksilöllinen. Kahta samanlaista ei kulje linjalla peräkkäin. Se tietysti kertoo siitä, että meillä on täällä pätevää porukkaa töissä, Mäki kertoo.

Ovien kokoonpanossa Dimitaí Krastev tervehtii leveästi hymyillen. Hän on työskennellyt autotehtaalla viisi kuukautta.

Mersuja valmistetaan sellaista vauhtia, että viime ja edellisvuonna tehtaalle rekrytoitiin noin kolmetuhatta uutta työntekijää. Työntekijöitä haetaan koko ajan lisää, ja osittain työvoiman vaihtuvuuden takia. Syitä siihen, että tehtaalle tullaan töihin lyhyeksi aikaa, on monia – ehkä yhtä paljon kuin on niitä, jotka päättävät lähteä.

Miia Kelsey arvioi, että vaihtuvuutta on pyritty suitsimaan muun muassa läpinäkyvällä palkkauksella ja vapaa-ajan laatua parantavilla työsuhde-eduilla. Autotehtaan sankarit -verkkosivulta voi kuka tahansa käydä katsomassa, miten palkka nousee koeajan jälkeen ja kehittyy työvuosien karttuessa. Työntekijät saavat ePassin liikuntaharrastuksien maksamiseen ja pääsyn tehtaan omaan harrastetalo Laturiin.

– Siellä voi esimerkiksi pelata biljardia, käydä kuntosalilla, jumpassa, joogassa tai vaikka askartelukerhossa. Vapaa-aikatoimikunnassa on työntekijöitä kehittämässä näitä asioita. Myös ruokalatoimikunnassa on työntekijöiden edustus ja palautetta on otettu kiitettävästi huomioon, Kelsey kertoo.

Tehtaalla on myös pieni, ympäri vuorokauden auki oleva kauppa, kaksi ruokalaa ja kahvijuniksi kutsutut kärryt kiertävät tehdasta taukojen aikaan. Kehitettävääkin vielä on, Kelsey kertoo. Esimerkiksi aivan kaikille osastoille ei ole vielä saatu jääkaappeja ja mikroja eväitä varten. Se olisi tarpeen isossa tehtaassa, jossa välimatkat ovat pitkät.

Autotehtaalla on pieni kauppa, joka on avoinna ympäri vuorokauden.

Uudellekaupungille autotehtaan hyvä imu merkitsee töitä paikallisille ja myös mahdollisuutta saada kaupunkiin uusia asukkaita. SDP:n varavaltuutettuna vaikuttava Miia Kelsey arvioi, että osa potentiaalisista asukkaista saatettiin menettää, kun asuntorakentamisen tarpeeseen herättiin liian myöhään.

–Moni asuu edelleen väliaikaisissa moduuliasunnoissa, jotka tuotiin tänne, kun asuntoja ei ollut riittävästi. Ei edes kimppakämppiä ollut tarpeeksi ja lisäksi monilta yksityisiltä vuokranantajilta lähti vuokrien taso aivan lapasesta. Entinen työkaverini jakoi kimppakämpässä huoneen ystävänsä kanssa ja kumpikin maksoi vuokraa siitä yhdestä huoneesta neljäsataa euroa, Kelsey kertoo.

Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt kaupunkiin rakentuu uusia asuntoja ja tiloja palveluille. Varsinainen jättihanke on uusi koulukeskus uimahalleineen. Kelsey arvioi tehtaan menestyksen tuoneen kuntapolitiikkaan toivon ja innostuksen kipinän, vaikka joillain takaraivossa piilee alamäen pelko.

– Ymmärrän kyllä senkin, koska tehtaan historiassa on ollut aaltoliikettä ja kaupunki elää samaa rataa, hän sanoo.

Kelseyllä on tunne, että autotehdas on pitänyt asiakkaansa tyytyväisenä ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Viestintäpäällikkö Mikael Mäki ei voi paljastaa autotehtaan ja asiakkaan välisistä tuotantosopimuksista yksityiskohtia, kuten sopimuksen pituutta. Onko siis niin, että et voi kertoa, kuinka pitkään hyvää menoa on tiedossa?

– Haluamme tietenkin antaa jotain osviittaa siitä. Olemme aiemmin kertoneet sopimuksista, että sopimus kolmannen sukupolven A-sarjan valmistuksesta allekirjoitettiin 2012 ja mallin valmistus päättyi loppuvuodesta 2017. Siitä voi ehkä päätellä, ettei kyse ole vuoden tai parin sopimuksista, Mäki sanoo.

– Olen ollut tässä firmassa töissä nyt vähän yli kahdeksan vuotta ja täytyy sanoa, että koskaan aiemmin ei ole mennyt niin hyvin eivätkä näkymät ole olleet niin hyvät kuin nyt, hän jatkaa.